Golf, rakas harrastukseni ja intohimoni, josta tuli ammattini sekä elämäntapani jo yli 30 vuotta sitten. Siitä lähtien olen elänyt ja hengittänyt golfia ja siihen liittyviä asioita; ihmisiä, ilmiöitä, tunnetiloja, luontoa ja vaihtuvia upeita maisemia ympäri maailmaa.
Maailman sosiaalisimpana urheilulajina golf tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, toimii erinomaisena liikuntamuotona, tarjoaa pelillistä jännitystä ja onnistumisen hetkiä kaiken tasoisille pelaajille sekä unohtumattomia elämyksiä upean luonnon keskellä erilaisissa kohteissa. Ennen kaikkea se tarjoaa pohjan hyvälle elämälle sekä arvomaailman kentällä ja sen ulkopuolella.
Olen aina halunnut luoda ja kehittää tapoja edistää tämän hienon pelin tunnettavuutta ja innostaa uusia ihmisiä lajin pariin. Näistä lähtökohdista syntyi myös Golf Society.
Jokainen kierros on mahdollisuus ja jokainen lyönti on ainutlaatuinen – tämä tekee lajistamme niin kiehtovan. Tärkeintä golfpelissä on luottaa itseensä ja päätöksiin, joita teemme ennen jokaista lyöntiä, sivuille vilkuilematta. Samalla pitää nauttia jokaisesta hetkestä, hyvässä seurassa, eri maisemissa ja olosuhteissa mitä laji tarjoaa. Nämä seikat toimivat myös hyvinä elämänohjeina kaikille vaihtelevissa elämäntilanteissamme.
Oli kunnia saada Suomen golfin kuningas, Mikko Ilonen, ensimmäiseen numeroomme rohkeiden ja isojen päätösten jälkeen. Mikko on sekä oman pelinsä että kentän ulkopuolisen toimintansa ja arvomaailmansa puolesta varmasti kaikille golfin suurlähettiläs nro 1. Hieno mies, isolla sydämellä varustettuna.
Olemme innoissamme uuden kauden alusta ja toivotamme kaikki tervetulleeksi Golf Societyn pariin tutustumaan pintaa syvemmältä erilaisiin ihmisiin, ilmiöihin, paikkoihin ja maailmoihin, joissa golf on tavalla tai toisella läsnä.
Mikko Manerus Golf GameBook, Founder
Henkilö
Aika on nyt
Talvella 2019 Mikko Ilonen otti pitkän aikalisän ammattilaisgolfarin elämästä ja kypsytteli päätöstä kilpakenttien jättämisestä. Tero Parkkinen tapasi Mikon ennen ja jälkeen lopullista ratkaisua. Ilonen kertoi Golf Societylle ajatuksiaan perheestä, kotikaupunki Lahdesta ja siitä mitä golf on hänelle antanut. Viiden Euroopan Tourin voiton mies ottaa jatkossa uuden roolin golfin kehittämisessä.
Maaliskuun toisella viikolla Mikko Ilonen vieraili harjoituspäivänä The Players Championshipissä. Vain päivää aikaisemmin hän oli kertonut managereilleen Johan Elliotille ja Robert Whitlockille, että ratkaisu oli syntynyt. Kilpaura oli tullut päätöspisteeseen.
”Playerissa oli nastaa käydä tapaamassa pelikavereita ja kävellä muutama väylä köysien sisäpuolella”, Ilonen kertoo reilua viikkoa myöhemmin kotimaahan palattuaan.
Vierailu kisapaikalla ja pelikavereiden tapaaminen vain vahvistivat omaa päätöstä. Tunne oli vahva.
”Lopulta oli hienompaa kävellä köysien toiselle puolelle.”
Päätös oli jo kypsynyt talvikuukausien aikana. Lopullinen sinetti vaati kuitenkin matkaa Yhdysvaltoihin ja mahdollisuutta tarttua mailan varteen.
”Tiesin jo ensimmäisen kierroksen puolivälissä, että päätös oli oikea. Minun ei kuulu enää pelata kilpagolfia.”
Rakkaus golfiin ei ole kuitenkaan kadonnut. Suhde vain kehittyy uuteen suuntaan. Itse pelaaminenkin maistui ratkaisun jälkeen hyvältä.
”Loppuviikosta oli kiva vaan pelata golfia ja nauttia. Oli hauska lyödä draiverilla ulos joka väylällä”, Ilonen naureskeli uudelle kokemukselleen golfin harrastajana.
“Lopulta oli hienompaa kävellä köysien toiselle puolelle.”
Perhe ykkösprioriteetti Lähes 20 vuotta kestänyt ammattilaisura loppui hienosti huipulla. Urheilun takia jatkunut ”hyvin itsekäs elämä” tuli päätökseen. Ilonen koki, että aika oli oikea antaa takaisin ennen kaikkea perheelle ja muille uraa tukeneille.
Perhe Ilonen oli elänyt jo vuosia isän ammattilaisuran ehdoilla. Kuluneen talven aikana Mikko oli nauttinut perhearjesta, lasten viemisestä kouluun ja tarhaan sekä yhdessä harrastamisesta.
”Nyt on minun aikani huolehtia muista niin kuin he ovat huolehtineet minusta. Olen erittäin kiitollinen kaikesta, mutta nyt haluan keskittyä antamaan takaisin niille, jotka ovat minua tukeneet.”
Päätöksestä keskusteltiin kotona, mutta Kati-vaimo antoi miehelleen tilaa kypsytellä ratkaisua. ”Olisin ollut iloinen, jos ura olisi jatkunut, mutta olen nyt iloisempi, kun et enää pelaa”, Mikko kertoo vaimonsa todenneen.
”Minulla on kaksi lasta ja olen naimisissa – se on elämän ykkösprioriteetti. Emme ikinä suunnitelleet milloin saamme lapsia. Kaikki vain tapahtui ja hauska yhteensattuma oli se, että aloin pelata parasta peliäni, kun lapset olivat pieniä.”
Kun Eino-poika aloitti koulun, oli entistä vaikeampaa ottaa perhe mukaan kisaviikoille. Eino ja pikkusisko Elma ovat kokeilleet lajia ja kannustivat aina isää kisoihin lähtiessä.
”Jos he haluavat joskus pelata, totta kai olen mukana tukemassa, mutta se on heidän päätöksensä. En välttämättä suosittelisi ammattilaisgolfia työksi. Toivon että lapset pelaavat sen verran, että voimme mennä yhdessä golfaamaan.”
“Golf on tehnyt minusta ehdottomasti nöyremmän, ja opettanut minut tekemään asioita paremmin myös kentän ulkopuolella.”
Uutta sisältöä elämään Ulkopuoliselle Mikko Ilonen on aina antanut kuvan poikkeuksellisen rauhallisesta ihmisestä, jonka olemuksesta paistaa määrätietoisuus ja tinkimättömyys. Loppuvuonna 40 vuotta täyttävän Ilosen elämä vaikuttaa hyvin tasapainoiselta.
”Tänä päivänä elämässäni on niin paljon muutakin kuin golf ja se on tehnyt minustakin paljon rennomman”, Mikko myönsi jo ennen kuin oli päätöksestään ilmoittanut.
Vaikka Ilonen on aina ollut oman tien kulkija, elämä ammattilaiskiertueella ja sen yhdistäminen perhearkeen oli hyvin kokonaisvaltaista. Nyt hänen ei tarvitse ajatella kuin lähimpiään.
”Teen nyt juuri sitä mitä haluan, enkä sitä mitä minun oletetaan tekevän.”
Talven aikana Ilonen on löytänyt uusia inspiraation lähteitä. Instagramissa on nähty kiireetön ja vapautunut perheen isä harrastustensa ja lastensa parissa. Vanha rakkaus lumilautailuun kukoistaa, ja lähirinteiden lisäksi mies on maistanut laskemisen vapautta Alpeilla.
”Vuosien varrella minusta tuli valikoivampi, mihin halusin matkustaa ja milloin. Valitsin kisoja, joissa pelaamisesta nautin. Minun ei enää pidä matkustaa joka maailman kulmaan, koska olen jo siellä ollut.”
“Teen nyt juuri sitä mitä haluan, enkä sitä mitä minun oletetaan tekevän.”
Oppia golfin kautta Tapasimme Mikon kanssa ensimmäisen kerran 25 vuotta sitten Takkulan klubilla. Harvoin 14-vuotias kaveri tekee sellaista vaikutusta. Oli selvää, että tämä nuorukainen tulee pärjäämään elämässään, minkä tien hän vain valitsee.
Kuten niin monelle muulle golfarille, Ilosen uran ja tulosten seuraaminen netistä on kuulunut minullekin tärkeänä osana arkea koko oman aikuisiän. Mies on joutunut kotimaassaan turhankin suuren suurennuslasin alle, koska joutui pitkään vastaamaan lähes yksin suomalaisen miesgolfin menestyksestä.
Ammattilaisurheilijan elämästä näemme usein vain isot otsikot. Menestyksen taustalla on paljon työtä, usein myös tuskaa ja kipua.
”Suurin osa mitä olen oppinut elämässä, on tullut golfin kautta. Olen oppinut paljon asioita vaikean kautta, mutta tänään olen kiitollinen, että olen joutunut käymään kaikki kamppailut läpi”, Mikko pohtii.
”Me kaikki teemme virheitä. Olen tyytyväinen, että olen tehnyt paljon virheitä elämässä, koska sitä kautta minusta on tullut parempi ihminen.”
Ilonen kuvaa suhdettaan golfiin pitkäksi viha ja rakkaus –suhteeksi.
”Golf on tehnyt minusta ehdottomasti nöyremmän, ja opettanut minut tekemään asioita paremmin myös kentän ulkopuolella. Golfin jumalat tarkkailevat sinua koko ajan, joten ei ole mahdollisuutta, että lähdet leijumaan.”
Mies voi lähteä Lahdesta mutta Lahti ei miehestä Kun Ilonen palasi takaisin kotikulmille Lahteen asuttuaan Zürichissä ammattilaisuransa alussa, moni kyseenalaisti päätöksen. Ei Suomessa voi asua, jos haluaa menestyä kilpagolfissa, kuiskittiin.
Ilonen ei ole ikinä kuunnellut epäilijöitä. Kotiin paluun jälkeen edessä oli ammattilaisuran parhaat vuodet.
”En näe, että voisin asua muualla. Tykkään vierailla eri maissa ja matkustaa vaikka kuukauden, mutta tulen aina takaisin Lahteen.”
”Täällä on helppo elää, ja vaikka ihmiset tunnistavat, niin saan olla rauhassa. Se koskee kaikkia julkisuuden henkilöitä, ja on yksi syy miksi en ole halunnut muuttaa muualle.”
Lasten synnyttyä oli entistä selvempää, että Ilosen perhe jää Mikon ja Kati-vaimon kotikaupunkiin.
Ilosesta ei tullut hiihtosankaria, mutta nuoruus urheilukaupungissa jätti jäljen. Lahdessa kaikki urheilivat ja eri lajeja oli helppo kokeilla. Messilä oli Iloselle erityisen rakas paikka. Eräänä talvena hän oli laskemassa siellä joka päivä, aina kun rinteet olivat auki marraskuusta huhtikuun loppuun. Tänä talvena paikka on taas tullut tutuksi.
”Olin hyvä monessa lajissa, mutta en huippu. Nautin lumilautailuista ja skeittaamisesta, kokeilin jalkapalloa ja pesäpalloa, mutta joukkuelajit eivät kiehtoneet ja tajusin jo nuorena, että ne eivät ole minun juttuni.”
”Urheilu on aina ollut tärkeä osa elämääni. Se että löysin golfin, oli ratkaisevaa elämässäni, koska sen kautta pääsin tekemään asioita urheilun parissa.”
”Ovet ovat aina auki” Kun parikymmentä vuotta kiertää maailmaa ammattilaiskiertueilla, muodostuvat ystävyyssuhteet poikkeuksellisen vahvoiksi.
”Olen saanut golfin kautta parhaita mahdollisia ystävyyksiä. Kun kisassa on mukana 156 pelaajaa, voit olla varma, että siellä on 155 pelaajaa, jotka ovat valmiit auttamaan sinua – jos vain haluat apua. Tourilla oli turvallisessa paikassa, koska kaikki ympärillä ymmärtävät, että vaikeat hetket kuuluvat lajiin, ja ovat aina valmiit auttamaan sinua.”
Samalla tavalla Ilonen haluaa tukea toisia golfareita jatkossa, ja uusia virityksiä on jo työn alla. Niistä hän kertoo tarkemmin, kun aika on oikea. Selvää on, että nuoria golfareita Ilonen haluaa olla tukemassa matkalla paremmiksi pelureiksi ja ihmisiksi.
Ilosen jälkeen paikan tourille raivanneet Mikko Korhonen sekä uudemmat tulokkaat Tapio Pulkkanen, Kim Koivu ja Kalle Samooja ovat jo todistaneet, ettei ole mitään hidasteita ja rajoituksia nousta Suomesta Euroopan Tourin kentille.
”Liian moni näkee kuitenkin vielä esteitä sille, ettei täältä voisi nousta huipulle. Aina löytyy tekosyitä. Tänään tilanne on parempi kuin eilen ja huomenna tilanne on vielä parempi.”
”Haluan vain sanoa, että oveni on aina auki, on kyse sitten elämästä tai golfista. Jos joku luulee, että minä voin auttaa, oveni on aina auki.”
Teksti: Tero Parkkinen Kuvat: Jonna Monola Tyyli, meikki ja hiukset Katja Teinilä Mikon asukokonaisuudet HUGO BOSS / Aleksanterinkatu 44, puh. 040 713 5120
Henkilö
Teksti:
Tero Parkkinen
Ajatonta lumoa
Kellot ovat Mikko Ilosen intohimo. Suomalainen kelloseppä Stepan Sarpaneva ja hänen tinkimätön asenteensa käsityötaitoon ovat tehneet suuren vaikutuksen.
Mekaaniset arvokellot ja käsityötaitoon liittyvä kiehtova oma maailmansa ovat koukuttaneet Mikko Ilosen. Ammattilaistoureilla kellot ovat isossa roolissa sponsorina ja maailman kärkipelaajat toimivat mielellään kellobrändien mannekiineina. Kello kertoo persoonasta ja Ilonen kulkee tässäkin asiassa omaan polkuaan.
”Arvostan Sarpanevaa, en oikein tykkää mainstream-kelloista”, Ilonen tunnustaa.
”On hienoa, että meillä on maailmanluokan tekijä Suomesta.”
Kelloseppä Stepan Sarpaneva suunnittelee omaa nimeä kantavien Sarpaneva-luksuskellojen lisäksi arkikäyttöönkin sopivia S.U.F -malliston kelloja. Sarpanevat ovat taidekäsityötä ja niitä valmistuu vuodessa vain kolmisenkymmentä.
”Tutustuin Stepaniin jo yli kymmenen vuotta sitten, kun lainasin Makke Martikaisen S.U.F -kelloa. Kello kuitenkin varastettiin hotellihuoneestani Sveitsissä.”
Pari vuotta sitten Ilonen törmäsi Stepaniin Helsingin keskustassa.
”Nyt aika oli oikea ja päätimme toteuttaa pari projektia yhdessä.”
Pienen pohdinnan jälkeen Ilonen paljastaa, että kellokokoelmasta löytyy kaikkiaan kymmenen kelloa, joista ”muutama on Sarpaneva ja jonkin verran S.U.Feja.” Arkena Ilosen ranteesta löytyy yleensä S.U.F, Sarpaneva vaati jo erityisen tilaisuuden.
Tänä talvena kelloseppä sai valmiiksi seitsemän vuoden projektin, kun hän esitteli itse suunnittelemansa kellokoneiston. Se nosti Sarpaneva arvostusta kellomaailmassa taas ison pykälän.
Artesaanilla on kellopiireissä omat ”opetuslapsensa”, jotka seuraavat häntä kuin elokuvatähteä. Tiedusteluja ja kutsuja tulee ympäri maailman, mutta Sarpaneva viihtyy parhaiten Kaapelitehtaan pajallaan. ”Vastaan heille, että olette tervetulleita katsomaan kelloja tänne Helsinkiin.”
Arvokellot ovat myös sijoitus. Suomalaisen maine on maailmalla niin vahva, että käytännössä hän voi valita ostajat omille Sarpaneva-malliston kelloille. Ne suunnitellaan yhteistyössä ostajan kanssa. Alennuksista ei Sarpanevan kanssa kannata keskustella.
Pienen juttutuokion jälkeen ymmärtää, miksi Ilostakin kiehtoo Sarpaneva ja hänen kellojensa maailma.
Mikko Ilonen on tarjonnut suomalaisille ainutlaatuisia golfmuistoja ja ikimuistoisia hetkiä kahden vuosikymmenen aikana. Historiallinen The British Amateur -voitto ja viisi ykkössijaa Euroopan Tourilla yhteensä 398 kilpailussa. Parhaimmillaan maailmanlistan sijalla 37. Kaksi top 10 sijoitusta majoreissa. Mikko kertoi Golf Societylle tarinan jokaisen ison voiton takaa.
“Kaikki pitivät Henrik Stensonia ennakkosuosikkina ennen finaalia, mutta tiesin että minulla on hyvät mahdollisuudet. Henrikillä ei ollut kuin hävittävää. Lopulta pääsin helpolla ja oli nautinnollista selättää vanha hyvä ystäväni Henrik.”
2014 Irish Open
“Pelasin kaksi ensimmäistä kierrosta Jose Maria Olazabalin kanssa ja johdin ennen viikonloppua tuloksilla 64-68. Kun kättelimme Olazabalin kanssa toisen kierroksen jälkeen hän totesi: Very impressive. Go all the way!
Johdin kisaa loppuun saakka.”
2013 Nordea Masters
”Tähän voittoon ei liity suurta dramatiikkaa, ja voitin kisan kolmella lyönnillä. Sunnuntaina keli oli hyvä, joten edes Bro Hofin 17. saariviheriö ei tuottanut ongelmia. Päätösväylä on helppo parnelonen, joten pääsin nauttimaan voitosta.”
2007 Scandinavian Masters
“Viimeinen birdieputti on ikimuistoinen. Osuin 18. väylällä, 200 metrisellä parkolmosella griiniin ensimmäistä kertaa kilpailun aikana ja upotin neljämetrisen putin. Sen jälkeen takaa tulleilla ei ollut mahdollisuuksia.”
2007 Enjoy Jakarta Astro Indonesian Open
“15. väylän jälkeen tiesin, että tämä kisa on tähtiin kirjoitettu. Kentän vaikeimmalla, pitkällä parkolmosella löin rescue-mailalla hihaan, mutta pallo päätyi loistavaan paikkaan viheriön vasempaan reunaan lipun ja veden väliin.”
2000 The Amateur Championship
”Kun olin alkuviikosta yksin lyömässä rangella, vanha herrasmies seurasi harjoitteluani pitkään. Kun annoin hänelle pienen mahdollisuuden puhua, mies totesi että, hän on ihmeissään, jos et voita tällä viikolla. Kun voitin puolivälierissä Zane Scotlandin, tiesin että tämä kisa on hallussa.”
Kuvat: Getty Images
Matkailu
Teksti:
Alex Mead
Kuninkaallinen Turnberry
Turnberryn historia on kiehtova alkaen kuningas Robert I Brucen ajasta maailmansotien tapahtumiin ja golfin legendaarisimpiin hetkiin. Kentän ja hotellin modernisoinnin jälkeen sillä on edelleen tärkeä paikka Brittein saarten hienoimpien golfkohteiden joukossa.
Höyryjunan saapuessa Turnberryn ainoalle asemalaiturille vieraat suuntaavat katetulle käytävälle, joka johtaa Turnberry Station Hotel -hotellin loistokasta sisäänkäyntiä kohden. Eletään vuotta 1906. Hotellin avajaisten lisäksi samana vuonna on avattu asema, jotta matkailijat pääsevät nauttimaan lomakohteesta ja sen 18-reiän golfkentästä. Tarjolla on lisäksi lyhyempi, naisille suunniteltu 9-reiän kenttä.
Senaikainen kenttä sijoittui suunnilleen nykyisen Ailsa-kentän tuntumille, ja lyhyempi kenttä oli puolestaan 9-reikäisen Arranin paikalla. Molemmat olivat Willy Fernien aikaansaannoksia. Fernie oli vuoden 1883 The Openin voittaja, joka sijoittui kilpailussa peräti neljä kertaa kakkoseksi.
Golf ei ollut ainoa syy, miksi turisteja virtasi Maidens ja Dunure -junareitin molemmista suunnista (reitti kulki Ayrista Girvaniin) sekä Glasgowsta ja paljon kauempaakin. Ihmiset saapuivat Turnberryyn sään vuoksi, koska tämä osa Ayshiren rannikkoa tunnettiin Skotlannin ’aurinkoisena kulmana’. Vieraat tulivat myös erinomaisen krokettinurmen, tenniskenttien, uima-altaan ja upean kolmipöytäisen biljardisalin vuoksi.
Hotelliin suunnattuaan he saivat lämpimän vastaanoton tammipaneloidussa eteishallissa, joka oli viimeistelty italialaisin marmorilattioin ja, senaikaista arvostelua lainaten, ’runsaasti koristelluin rappauksin’. Matka huoneisiin oli erityisen jännittävä ’sähköisten hissien’ ansiosta.
Ja sviitit olivat aivan oma lukunsa, koska ne edustivat oman aikansa hienoimpia sisustustyylejä. Vieraat saivat nauttia nykyaikaisesta lämmityksestä, ’matalapaineisesta höyrystä’ yhdistettynä täydelliseen ilmanvaihtoon ja jätevesihuoltoon. Mainosjulisteen mukaan: ’seinät, väliseinät ja pääkerrokset ovat tulenkestäviä’.
Ja sitten oli historia. Vielä tänäkin päivänä näkymä hotellilta, joka on kolmisenkymmentä metriä rantaviivaa ylempänä, tarjoaa kenttämaiseman, jonka täydentää Thomas ja David Stevensonin, Robert Louis Stevensonin isän ja sedän, vuonna 1878 rakentama majakka. Kukaan hotellin varhaisista vieraista ei voinut aavistaa kirjailijan lähestyvää suosiota. He kuitenkin tiesivät linnanraunioista, joiden päälle majakka oli rakennettu.
Rauniot olivat peräisin 1200-luvulta, jolloin linna toimi Carrickin jaarlin kotina. Hänen Marjorie-tyttärensä meni myöhemmin naimisiin Robert de Brusin (Bruce) kanssa ja sai Robert-pojan, josta tuli Skotlannin kuningas. Turnberry oli hänen syntymäpaikkansa ja Turnberryyn hän palaisi myöhemmin maanpaosta.
Vieraiden virralle Turnberryyn on aina ollut monia syitä. Historia, luksus, ilmasto, mutta ehkäpä golf on aina niistä tärkein.
Turnberry tarjoaa The Open -kenttien komeimmat näkymät. Itse pelinäyttämö ei jää maisemien varjoon.
Tärkeä luku golfin historiassa Turnberryn kenttä avattiin virallisesti vuonna 1901, joten se on viisi vuotta vanhempi kuin hotelli ja juna-asema. Kenttä oli suosittu alusta alkaen, ja kun golfseura seuraavana vuonna perustettiin, sai se heti 128 jäsenyysanomusta. Kaikista näistä tuli perustajajäseniä. Neljän vuoden kuluttua jäsenmäärä oli jo yli 500, ja jäseniä oli jopa Etelä-Afrikasta asti.
Naisten Britannian amatöörien avoimet järjestettiin ensi kertaa Turnberryssa vuonna 1912, Skotlannin ammattilaisten mestaruudesta pelattiin vuonna 1954, PGA Match Playn vuoro oli vuonna 1960 ja viimein vuonna 1977 kenttä valloitti kaikkien golfareiden sydämet, kun The Open saapui Turnberryyn. Oli kuin koko maailma olisi katsellut Tom Watsonia hänen ottaessaan voiton legendaarisessa ’Duel of the Sun’ -kisassa kukistamalla Jack Nicklauksen viimeisen väylän putillaan. Erityisesti mieleen on jäänyt kuuluisa 18. reiän lähestymislyönti, jonka Watson löi rautaseiskalla reilusta 160 metristä kahteen metriin.
Yhdeksän vuotta myöhemmin The Open oli jälleen Turnberryssa. Tällä kertaa mukana oli Australian Greg Norman, silloinen US PGA Tourin rahalistan ykkönen. Hän voitti lopulta viiden lyönnin turvin pelattuaan viimeisen kierroksen 69 lyönnillä. Ykköstila ei tullut kuitenkaan ilman taisteltua vaikeita olosuhteita, rankkasadetta ja voimakasta tuulta, vastaan.
Nick Price peittosi Jesper Parnevikin yhdellä lyönnillä vuoden 1994 The Openissa, ja historia miltei toisti itseään vuonna 2009. Jo 59-vuotiaan Tom Watsonin putin epäonnistuminen reilusta kahdesta metristä maksoi hänelle yhdeksännen majorvoiton. Playoffseissa toiselle amerikkalaiselle, Stewart Cinkille, hävinneen Watsonin esitys säilyy tärkeänä osana golfhistoriaa siitäkin huolimatta, että hän tuli toiseksi.
Juuri tällaiset hetket ovat nostaneet Turnberryn jokaisen golfarin toivelistalle ympäri maailmaa, jopa niiden, jotka eivät olleet edes syntyneet Watsonin ottaessa rautaseiskan käsiinsä. Turnberryn majakka on aivan yhtä ikoninen kuin minkä tahansa kuuluisan kentän maamerkki, samoin kuin sen kuuluisat kiitoradatkin.
Nuo asfalttikaistaleet väylien välissä vain täydentävät alueen jo muutenkin rikasta perintöä. Molempien maailmansotien aikana golfkenttää käytettiin lentokenttänä. Vuonna 1916 armeija otti alueen haltuunsa käyttääkseen sitä kuninkaallisen lennoston ilmatykistön harjoituksiin. Vuonna 1941 sitä käytettiin jälleen, tällä kertaa torpedokoulutukseen. Lentokoneet lensivät kuitenkin niin matalalla, että mereltä puhaltavien, raivokkaiden tuulten takia koulutuksesta ei selvitty onnettomuuksitta.
Kiitoradoilla on suuri vaikutus siihen, että Turnberry on omanlaatuisensa. On sanottu, että kun niiden poistamista pohdittiin, R&A huomautti, että jos näin tehdään, Turnberryn status The Open-kenttänä olisi uhanalaisena.
Vuoden 2009 jälkeen The Openia ei ole pelattu Turnberryssa eikä seuraavasta ole tietoa. Yleisesti pidetään varmana tietona, että nykyisen omistajan alaisuudessa The Open ei Turnberryn palaa
Presidentillinen leima ei poista historian lumoa Yli sata vuotta ensimmäisten innostuneiden Turnberryyn saapuneiden matkustajien jälkeen teki eräs uusi, vähemmän innostunut vierailija kierroksen hotellissa vuonna 2014. Rautatieasema oli luonnollisesti ollut jo pitkään pois käytöstä (se suljettiin vuonna 1942) eikä taatusti tehnyt enää samanlaista vaikutusta sinne saavuttaessa.
Tuo vierailija oli paikan uusi omistaja, joka oli ostanut Turnberryn itselleen tiettävästi noin 26 miljoonalla punnalla. Hän ei kuitenkaan ollut koskaan tarkastanut paikkaa ennen ostamista, ja johtaja kintereillään suoritti ensimmäisen vierailunsa. Hän näki joka käänteessä narisevan, rämisevän ja halkeilevan rakennuksen.
Kosteuden haju levisi seinistä kaikkialle. Jo se vaatisi uloimman verhouksen poistamista koko rakennuksesta, ja jokainen vetoisa ikkuna piti vaihtaa. Ruma verkko riippui katossa heikkona yrityksenä pitää kattoa vuosikymmenten ajan vahingoittaneet linnut loitommalla. Ja tämä oli vain alkua.
Omistajalla oli pakkomielle golfia kohtaan. Hän kiersi kenttäalueen yhdessä tiiminsä kanssa, ja havaitsi sen olevan huonossa kunnossa, mutta samalla he pohtivat jo, miten suuret ihmisjoukot pääsivät liikkumaan alueella. Heidän mielessään olivat jo seuraavat British Openit. Kunnianhimoa häneltä ei puuttunut, sillä miltei välittömästi hän sijoitti sata miljoonaa puntaa dramaattista peruskorjausta varten.
Koko alue tarvitsi kasvojenkohotuksen. Suunnittelutoimisto Mackenzie & Ebert tuotiin pikaisesti tekemään 112-vuotisen Ailsan historian kahdeksas uudelleenreititys. Hotellin sisusta hävitettiin täysin; jokainen huone, kaluste, peili, kokolattiamatto — kaikki. Ikkunat vaihdettiin ja katto korjattiin. Yhteen siipeen tehtiin suunnaton, 12 miljoonan punnan arvoinen kristallisali, ja hotelli suljettiin yhdeksän kuukauden ajaksi. Majakka muutettiin ainutlaatuiseksi sviitiksi, ja samalla siitä tulisi ehkäpä golfin mieleenpainuvin taukopaikka.
Vaikka jotkut uuden ilmeen yksityiskohdat eivät ehkä olekaan kaikkien mieleen — hotellissa oleva kullan määrä ja hienostuneisuus menee paikoin yli — rakennus ei enää narise tai rämise, eikä siellä ole enää halkeamia. Se on nykyaikainen luksushotelli kaikkine mukavuuksineen, samalla lailla kuin aikoinaan 1900-luvun alussakin. Hotellissa on lastenhoitotilat, kuntosali, erinomainen kylpylä, uima-allas, henkeäsalpaava juhlasali ja juuri sellaista ruokaa kuin oletat tällä hintatasolla tarjoiltavan.
Tämän kaiken voi kuitenkin kokea missä tahansa, ja tätä tyyliä on muuallakin. Se, mitä ei muualla voi kokea, on hotellista avautuva näkymä. Koko korkealla sijaitsevan hotellin pituudelle levittäytyvältä terassilta näkyy taivaalla auringonlaskun aikaan niin monia eri muotoja, että kahta samanlaista valokuvaa ei saa otettua. Silti jokainen niistä on yhtä vaikuttava.
Aivan silmien edessä on chippi ja putti -kenttä, jollaista ei ole toista. Harvoin kokee huolellisimmin hoidettua täysmittaista kenttää kuin tämä Martin Ebertin luomus.
Näkymän toisella laidalla on harjoitusalue, jossa voi suunnata lyöntisi suoraan majakkaa kohti. Lisäksi siellä on klubitalo golfmuistojen peittämine seinineen. Sitten siellä on tietenkin Ailsa-kenttä, silmäänpistävän kaunis, rosoisella tavalla tyylikäs kilpailunäyttämö. Ayrshiren rantaviivaa syleilevät Arran ja Ailsa Craig (tämän saaren graniittia käytetään curling-kiviin) muodostavat yhdessä upean merimaiseman, johon ajoittain liittyy turskaa pyydystävät kalastusveneet. Turnberrysta puhuttaessa täytyy mainita myös sen runsas lintukanta – kiisloista, suulista ja lokeista aina merikihuihin, kajavoihin ja lunneihin.
Ebert on luonut Ailsalle viisi uutta reikää ja sen viereen myös kokonaan uuden 18-reikäisen kentän, King Robert I Brucen. Huonoja näkymiä tai edes keskivertoreikiä ei kaikkiaan 36 väylän joukossa ole: Ailsan väylistä kahdeksan syleilee rantaa ja suosikkireiät vaihtelevat varmasti jokaisen pelaajan, sekä jopa vuorokaudenajan, mukaan.
Valaistus voi tällä kentällä vaihdella niin monin eri tavoin, että se vaikuttaa miltei muuttavan maaston muotoja. Tämä on yksi syy, miksi kenttä on niin ainutlaatuinen. Ailsa täyttää jokaisen golfarin tarpeet ja haastaa jokaisen. Scratch-golfarit pelaavat aivan yhtä suurella kunnioituksella kuin ne, jotka tarvitsevat yhdeksän yritystä päästäkseen pois hiekkaesteestä.
Jokaiseen Turnberrylle osoitettavaan positiiviseen kommenttiin on viime aikoina ilmaantunut kuitenkin: ’mutta’. Tällä viitataan sen omistajaan, jonka nimi on myös nykyisin Turnberryn etuliitteessä. Olitpa Donald Trumpin politiikasta mitä mieltä hyvänsä, Turnberry on, ja tulee aina olemaan, Turnberry. Vaikka hän on modernisoinut niin kentän kuin hotellin, syy Turnberryn suosiolle ei ole viimeisen noin neljän vuoden tapahtumissa vaan siinä, mitä on tapahtunut jo viimeisen lähes 120 vuoden aikana.
Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä Tom Watson ja Jack Nicklaus olivat tasatilanteessa toisella sijalla. Kaksi aikaista birdietä saattelivat Nicklauksen kuitenkin johtoon, kunnes Watson tasoitti tilanteen tekemällä kolme birdieä neljälle reiälle. Siitä kehittyi unohtumaton kaksintaistelu The Openin mestaruudesta. Kilpailun ratkaisu tuli vasta viimeiselle reiällä. Nicklauksen lyönnin mennessä karheikkoon 18. reiällä, siivitti reilu 160-metrinen rautaseiska Watsonin voittoon. The Openin voiton hän kruunasi lopulta reilun puolen metrin putilla.
Välineet
Tekoälyllä pidempiä draiveja
Tekoäly on tulossa vahvemmin mukaan mailasuunnitteluun. Callaway on alan teknologisena edelläkävijänä kehittänyt tekoälyn avulla Epic Flash -uutuusdraiveriin ainutlaatuisen lyöntipinnan.
Tietokone kävi läpi 15 000 erilaista muotoa ennen kuin löysi parhaan vaihtoehdon.
Teknologian hyödyntäminen ja tinkimätön suunnittelutyö ovat nostaneet Callawayn tämän hetken kuumimmaksi golfbrändiksi. Kaudelle 2019 esitelty draiveriuutuus Epic Flash on tuonut mailasuunnitteluun uusia ulottuvuuksia tekoälyä hyödyntäen.
Kaiken tavoitteena on tuottaa aiempaa suurempi pallonnopeus, ja sitä kautta pidempiä lyöntejä. Callaway kutsuu innovatiivista draiverin lyöntipintaa Flash Faceksi.
Mailatehtaan suunnitteluosaston käytännössä ollut supertietokone etsi parhaan mahdollisen muodon ja materiaalin lyöntipintaan. Kaikkiaan tietokone kävi läpi 15 000 erilaista muotoa ennen kuin löysi parhaan vaihtoehdon. Ilman tekoälyä insinöörien työ olisi kestänyt vuosia.
Tietokoneen avulla on luotu lyöntipinnan taakse hiuksenhienoja aaltomaisia muotoja, joiden paksuus vaihtelee. Niiden avulla palloon saadaan lisää nopeutta hyvillä osumilla, mutta ne auttavat saavuttamaan optimaalisen nopeuden myös huonompiinkin osumiin. Titaanista valmistetusta lyöntipinnasta saadaan ainutlaatuisen kovettumisprosessin avulla joustava mutta samalla kestävä.
Epic Flashiin luottava Phil Mickelson elää uutta nousukautta. 48-vuotiaan konkarin mailanpään nopeus on noussut kuusi mailia viime kaudesta
Teknologia kehittyy – Draiveihin lisää pituutta Toissa kaudella esitelty Callawayn GBB Epic -draiveri nousi heti suureksi menestykseksi. Erityisesti sen Jailbreak-teknologia houkutteli erinomaisten pituusominaisuuksien avulla paljon uusia harrastajia ja kilpapelaajia Callawayn käyttäjiksi.
Myös uudessa, kauden 2019 Epic Flashissa hyödynnetään Jailbreak-teknologiaa, jossa lyöntipinnan taakse sijoitetut palkit luovat mailaan jäykemmän ja vakaamman rungon. Kun Jailbreakiin yhdistetään vielä Flash-lyöntipinta, on tuloksena entistäkin pidempiä ja suorempia lyöntejä.
Epic Flashiin on sijoitettu lavan takaosaan liikuteltava 16-grammainen paino, joka auttaa niin slaissista kuin hookista kärsiviä pelaajia. Painojakaumaa on optimaalisesti viety alemmaksi myös uuden hiilikuitukruunun avulla.
Callaway Epic Flash on tarjolla golfkaupoissa 9-, 10,5- ja 12-asteisina versioina. Varsivaihtoehtoina varastoissa on saatavilla Project X EvenFlow, Project X HZRDUS Smoke ja Mitsubishi Tensei AV.
Callaway Euroopan Tourin kumppaniksi Yksi uuden kauden mielenkiintoisimpia markkinointikumppanuuksia golfmaailmassa on Euroopan Tourin ja Callawayn yhteistyö. Callawaysta tuli vuoden alusta Euroopan Tourin virallinen draiveri-, pallo-, kenkä- ja bägimerkki. Samaan aikaan Callaway-perheeseen kuuluva Odyssey-putteri sai leiman tourin virallisena putterina.
Käytönnössä yhteistyö on näkynyt jo esimerkiksi Euroopan Tourin nettitulospalvelussa, jossa Odysseylla pelaavan ammattilaisen nimen kohdalla näkyy myös putterilogo.
Callaway on hankkinut omistukseensa myös yhden trendikkäimmistä golfvaatebrändeistä. Travis Mathew on nyt esitelty vanhan mantereen markkinoille ja on myös Euroopan Tourin virallinen vaatettaja.
Lukuisten maailmantähtien rinnalle Callawayn pelaajaksi on siirtynyt Ryder Cup -tähti ja The Open mestari Francesco Molinari. Tieto sopimuksesta levisi nopeasti, kun italialainen onnistui maaliskuussa voittamaan heti uusilla mailoillaan PGA Tourilla Arnold Palmerin nimikkokisan. Suomalaisista Callawayn tiimissä jatkaa Euroopan Tourilla pelaava Tapio Pulkkanen.
Callawayn suunnittelutiimi hyödynsi koneoppimista kehittäessään uutta Epic Flash -draiveria. Supertietokone kävi läpi 15 000 erilaista vaihtoehtoa, kunnes löysi optimaalisen lyöntipinnan muodon ja rakenteen. Katso videon avulla, miten draiverimarkkinoiden puhutuin tuote syntyi.
Teksti: Tero Parkkinen Kuvat ja videot: Callaway Kaupallinen yhteistyö.
Matkailu
Karibian golfhelmi
Dominikaaninen tasavalta on houkutellut golfareita jo pitkään maailmanluokan kentillä ja ainutlaatuisella ilmastolla. Suorat lennot tekevät Karibian ykkösgolfkohteesta suomalaiselle entistä houkuttelevamman määränpään. Golf Societyn Mikko Manerus vieraili saarella ja ihastui kenttien lisäksi saaren aitoon tunnelmaan sekä laadukkaaseen ja ystävälliseen palveluun.
Dominikaaninen tasavalta tuo heti mieleen auringon, valkoiset hiekkarannat ja sikarit. Rommi ja suklaa yhdistetään yhtä kiinteästi lomasaareen. Karibialla on lukuisia unelmakohteita, mutta kun lomamatkaa valitaan golfin ehdoilla, nousee Dominikaaninen omalle tasolleen.
Jo tieto siitä, että saarelta löytyy lähes 30 huippukenttää, nostattaa matkakuumeen uusiin lukemiin. Kenttien taso on erinomainen, ja nimilista suunnittelijoista todistaa paljon. Ykkösketjun arkkitehdit Pete Dye, Jack Nicklaus, Robert Trent Jones Sr, Gary Player, Tom Fazio, Nick Price ja Greg Norman ovat jättäneet omat jälkensä Dominikaanisen maaperään.
Karibian kenttäklassikko Teeth of the Dog on aina mukana keskusteluissa, kun puhutaan koko maailman parhaista kentistä.
Dominikaanisessa tasavallassa golfari pääsee kokemaan merenrannassa kulkevien, rantaviivaa nuolevien väylien lisäksi myös vuoristoalueiden vehreitä kenttiä. Myös golfresorteissa on valinnan varaa. Karibian hulppeimpien lomakeskusten lisäksi tarjolla on laatua ja palvelua myös kohtuullisempaan hintaan.
Dominikaaniseen tullaan rentoutumaan ja lomailemaan, joten golfkierroksen jälkeen ei tarvitse kuin keskittyä nauttimaan. Ihmiset ovat vieraanvaraisia ja palvelu laadukasta. Paikallisten makunautintojen lisäksi resorteista löytyy kansainvälisen keittiön tarjontaa.
Siitä lähtien kun Kristoffer Kolumbus vuonna 1492 nousi saarelle, on Dominikaaninen tasavalta kiehtonut muitakin matkailijoita.
Myös Suomen menestynein pelaaja Mikko Ilonen suosittelee Dominikaanista tasavaltaa loistavana lomakohteena, jonka golfkentät eivät takuulla tuota pettymystä. Ensikokemukset paratiisisaaresta saivat koko Ilosen perheen suunnittelemaan seuraava yhteistä lomamatkaa samoihin maisemiin.
”Golfaamisen ohella ehdottomasti parasta oli snorklaaminen ja myös perhe oli kanssani samaa mieltä. Meillä oli matkassa mukana 4- ja 6-vuotiaat lapset”, Ilonen kertoo.
Etenkin rannat ja aurinkoinen keli keräävät Iloselta pisteitä.
”Maan parhaat puolet ovat ranta, meri, ilmasto ja ystävällinen ilmapiiri ihmisten kesken.”
Golf Society esittelee muutaman houkuttelevan syyn, miksi Dominikaaninen tasavalta kannattaa nostaa listalle, kun suunnittelee seuraavaa golflomaa.
Monet ammattilaisurheilun ja viihdemaailman kärkinimet viettävät lomiaan Teeth of the Dogin väylien viereisissä huviloissa. Täällä arvostetaan, että kaikki saavat nauttia lomasta omassa rauhassaan.
Teeth of the Dog (Casa de Campo) Teeth of the Dog on jo yksin tarpeeksi merkittävä syy lähteä golfmatkalle Dominikaaniseen tasavaltaan. Karibian parhaaksi kentäksi arvostettu Pete Dyen suunnittelutyö löytyy tuoreimman Golf Digestin kenttärankingissa maailman parhaiden kentän joukosta sijalta 27. Teeth of the Dog on yksi Dyen kaikkiaan kolmesta Casa de Campon resortiin tekemästä kentästä.
Teeth of the Dog on symboli Karibian golfille, koska sen avaaminen synnytti samalla kiinnostuksen golfmatkailuun. Kentän maine on ollut pitkään vankka: nyt ei puhuta matkailumainosten ylisanoilla vaan arvostus on ansaittu.
”Minä suunnittelin 11 väylää ja jumala loi seitsemän.”
Dye on käsite kenttäsuunnittelussa, mutta kun Teeth of the Dog aukesi vuonna 1971, antoi arkkitehti kunniaa myös muille: ”Minä suunnittelin 11 väylää ja jumala loi seitsemän.”
Näillä seitsemällä tarkoitetaan merenrantaa kulkevia väyliä. Koko kierros Teeth of the Dogilla on kuitenkin unohtumaton ja kaikki 18 väylää uniikkeja mestariteoksia.
Dye on tunnettu kenttäsuunnittelijana, joka ei päästä pelaajaa helpolla. Resortissa sanotaan, että kun haastat koiran niin se voi näyttää hampaansa ja purra takaisin. Casa de Campossa golf on niin hienoa, että pieni puraisu kentältä ei tee edes kipeää.
Dye Fore ja The Links (Casa de Campo) La Romana on Dominikaanisen tasavallan loma-alueista tunnetuin. Lähes puolen vuosisadan ajan Casa de Campon resort on houkutellut lomailijoita ja luonut standardit maan hienoille golf- ja lomakeskuksille. Kolmen kentän lisäksi Casa de Campo tarjoaa mm. seitsemän huippuluokan ravintolaa, kauppoja sekä hienot majoitusmahdollisuudet hotelleista upeisiin huviloihin.
Casa de Campon tyylin takaa löytyy Oscar de la Renta, joka on kotoisin viereisestä Santo Domingon kaupungista. Resortissa voi myös halutessa vaikkapa purjehtia, pelata hevospooloa tai vierailla ammuntaradalla. Kaupan päälle lomailija saa tietenkin uskomattomat valkea hiekkarannat.
Pete Dyen kolmesta kentästä Dye Fore poikkeaa merenrantakentistä. Se on upealla paikalla sisämaassa, vuorilta alas merelle juoksevan Chavon joen korkealla törmällä. Tunnelma on ainutlaatuinen – kuten myös maisemat. Väylät kulkevat aivan jyrkänteen laidalla ja kaukana siintää meri. Erityisesti parkolmoset kuuluvat kentän helmiin.
Dyen kolmas resortin kenttä The Links tuo tuulahduksen Brittein saarilta Karibian saaristoon. 2012 avattu kenttä on jälleen yksi hieno osoitus Dyen nerokkaasta suunnittelutaidosta.
Punta Espada Golf Club Jack Nicklausin Punta Espada on Karibian golftarjonnan todellinen helmi. Se on ensimmäinen Nicklausin kolmesta kentästä, jotka ovat suunnitteilla saaren itärannikolle. Moni pitää kenttää jopa Karibian parhaana ja näkemys on hyvin perusteltu. Kentällä on pelattu myös PGA Tourin kisoja.
Punta Espadassa lähes puolet väylistä kulkee merenrannassa ja ne ovat samalla myös kuvatuimpia. Kierroksen aikana golfari saa kuitenkin hienon näytöksen Karibian luonnon monimuotoisuudesta, koska kenttä hyödyntää hyvin korkeuseroja ja karut kallioseinämät sekä laguunit antavat lopullisen leiman postikorttimaisemille.
Jos peli ei kulje, syy ei ole ainakaan kentässä ja olosuhteissa. Punta Espada on pääasiassa klubin jäsenten ja resortin lomailijoiden käytössä, mutta portit avautuvat myös green fee -pelaajalle. Jos etsii ultimaattista luksusta, Punta Espadasta löytyy Dominikaanisen tasavallan ykköshotelli, Eden Roc at Cap Cana. Sen yhteydessä leima Relais & Chateuax tarkoittaa, että nyt ei kannata huolehtia siitä, onko palvelu ja laatu kohdallaan.
Corales Golf Course (Punta Cana Resort) Tom Fazion suunnittelema Corales Golf Course ei jätä ketään kylmäksi ja on noussut ansaitusti Karibian parhaiden joukkoon. Kenttä on yksinkertaisesti erinomainen suunnittelutyö, joka tarjoaa mm. kuusi merenrantaväylää ja helmenä dramaattisen päätösväylän.
Corales sijaitsee korkeatasoisella Punta Cana Resortin alueella ja vierailijalle ainoa huono puoli on, että golfarin unelmien leikkikenttä on jätetty pääasiassa resortin asiakkaiden käyttöön. Mutta itse resortissa majoittuminen on varmasti erinomainen päätös.
Punta Canan resortalue on nimittäin aktiivilomailijan toivekohde. Lukuisien harrastusmahdollisuuksien ja 45 golfväylän lisäksi valkoista hiekkarantaa on tarjolla viiden kilometrin verran. Hotelleja ja ravintoloita on alueella useampia, joten vaativammankin lomailijan toiveet toteutuvat.
La Cana Golf (Punta Cana Resort) Dyen suunnittelijaperheen nuorin poika P.B. Dye pääsi luomaan oman mestariteoksensa Dominikaanisessa tasavaltaan 2000-luvun alussa, kolme vuosikymmentä myöhemmin kuin hänen isänsä Pete Dyen Teeth of the Dog oli avattu. La Cana oli aikanaan Punta Canan lomakeskuksen ensimmäinen kenttä.
Kenttä on hieno kombinaatio sisämaassa ja rantaviivassa kulkevia väyliä, ja onnistunut reititys tekee kierroksesta ikimuistoisen. Isänsä tapaan P.B. Dye ei päästä pelaajaa helpolla, mutta muistaa että tänne on tultu lomailemaan ja rentoutumaan.
Loppunäytös on hieno, kun pelaaja lopettaa kierroksen veden äärellä kulkevilla 17. ja 18. väylillä. Päätösviheriö on massiivinen, yli 60 metriä pitkä, jossa kahdelle putilla selviytymisen voi hyvillä mielin palkita kylmällä juomalla klubin terassilla.
Markku ”Luigi” Nord vastaa Dominikaanisen tasavallan golfmarkkinoinnista Suomessa. Lisätietoa Dominikaanisen tasavallan golfkohteista löydät Via Nordin nettisivuilta.
Joulukuusta 2019 eteenpäin Finnair lentää suoraan Helsingistä Punta Canaan viikoittain ajalla 13.12.2019 – 13.3.2020.
Kilpagolf
Teksti:
Tero Parkkinen
Amen Corner – Ratkaisun paikka
Golfviisauden mukaan kilpailun voitto ratkeaa sunnuntaina takaysillä. Huhtikuun Masters Tournamentissa tärkeimmät hetket eletään todennäköisesti Amen Cornerissa. Listasimme viisi faktaa, jotka sinun on syytä tietää Augustan 11, 12 ja 13 väylästä. Augusta National -kentän kolmen reiän kokonaisuus tarjoaa takuuvarmaa draamaa.
1
Tarkemmin määriteltynä Amen Corner alkaa 11. väylän lähestymisestä ja loppuu 13. väylän avauksen jälkeen. Paikka on ainutlaatuinen, koska pelaajatkin näkevät koko ajan muiden lyönnit.
2
Arvostettu golfkirjoittaja Herbert Warren Wind nimesi kilpailukentän äärilaidalla sijaitsevan paikan vuoden 1958 kisaraportissaan jazz-kappaleen Shouting at Amen Corner mukaan. Nimi on säilynyt ja paikan maine vain kasvanut.
3
11. väylän lähestyminen lyödään viheriön oikeaan laitaan ja yleensä pelaajat ovat tyytyväisiä, vaikka he jäävät hieman viheriön ulkopuolelle ja joutuvat chippaamaan kolmannen lyöntinsä. Ben Hoganin mukaan hänen lähestymisensä oli epäonnistunut, jos pallo löytyi viheriöltä.
4
12. väylä on vain 140 metrinen, mutta jokainen kisan voitosta pelaava ottaisi par-tuloksen, jos sitä tarjottaisiin. Kuuluisan Rae’s Creekin yli lyötävä, lyhyen parkolmosen avaus on golfin pelottavin. Painetta ei helpota oikukas tuuli.
5
Augustan 13. väylä tarjoaa jo mahdollisuuksia birdie- ja jopa eaglepaikkohin. Tämä vaatii kuitenkin täydellistä avausta, juuri sopivaa draw’ta vahvasti vasemmalle kaartuvalla dogleg-väylällä. Sergio Garcia nimesi tyttärensä Azaleaksi väylän mukaan.
Kun olet pelannut 11. ja 12. väylän parissa, ja 13. reiän avaus antaa sinulle mahdollisuuden lähestyä viheriötä toisella lyönnillä, on rukouksiisi vastattu.
Kuvat: Getty Images
Välineet
Suoraan lipulle
Hyvän lähipelin merkitys tuloksen teossa on kiistaton. Tilastojen mukaan jopa neljännes lyönneistä lyödään wedgeillä. Ammattilaisille lähipelimailat ovat “rahantekomailoja” – monelle harrastajalle wedget tarjoavat loistavan mahdollisuuden viedä oma peli uudelle tasolle.
Vaikka wedge vaikuttaa ensisilmäyksellä esimerkiksi draiveriin verrattuna hyvin perusmailalta, ovat nykyaikaiset lähipelimailat täynnä teknologiaa ja monipuolisia ominaisuuksia. Golfarille se tarkoittaa entistä enemmän parempia birdiepaikkoja ja mahdollisuuksia pelastaa pareja.
Mailojen fittaus on arkipäivää rautojen ja draiverien oston yhteydessä. Mailatarjonta on niin monipuolista, että myös uuden wedgen ostotilanteessa on hyvä kuunnella välineammattilaista. Ja testata itselleen sopivat työkalut.
Moni harrastaja kokee wedgellä lyömisen edelleen vaikeaksi. Kun lähipelissä lyöntiliike poikkeaa täydestä svingistä ja mailakin on usein eri sarjaa kuin oma rautasetti, ollaan haasteiden äärellä. Usein ihan turhaa.
Tärkeintä on luottaa omiin mailoihin. Ja kun ymmärtää miten wedge toimii ja miten siitä saa parhaat tehot irti, nauttii pelaamisesta entistä enemmän.
Wedgen valintaan vaikuttaa miten mailaa svingataan. Jos palloon halutaan osua jyrkässä kulmassa, toimii erilainen lapa ja pohjan muotoilu kuin jos pallon tullaan loivemmassa kulmassa. Kotikentän väylien kunto ja bunkkereiden hiekan laatu on myös yksi osa mailan valintaa.
Moni kokenut pelaaja kantaa bägissään jopa neljää eri erikoiswedgeä. Osa puolestaan pelaa luottowedgellään hyvinkin erilaisia lyöntejä, joten vaatimukset mailan lavan muotoiluun voivat olla erilaisia.
Lisää anteeksiantavuutta Chippi bunkkerin yli viheriölle voi aiheuttaa monelle aloittelijoille jopa pelonsekaisin tuntemuksia. Nyt on oikea aika alkaa nauttia lähipelistä, sillä uusimmat wedget ovat kehittyneet entistä anteeksiantavimmiksi.
Esimerkiksi Clevelandin esittelemä Smart sole -pohjarakenne on vienyt chippaamisen ja bunkkeripelin aivan uudelle tasolle. Jopa haastava hiekkalyönti on nyt hauskaa. Leveä kolmitasoinen pohjarakenne nostaa pallon bunkkerista entistä helpommin viheriölle ja maila toimii myös raffissa.
Mailan painojakauma on suunniteltu niin, että anteeksiantavuus lisääntyy ja tuntuma paranee. Maila on 58-asteinen, joten harrastajan ei tarvitse miettiä lavan avaamista vaan voi keskittyä itse lyöntiin.
Clevelandin Smart sole -sarjasta on tarjolla myös 3C -malli, joka antaa uutta luottamusta chippaamiseen. Pohjarakenteen avulla golfari saa griinin ympärillä helpommin entistä paremman, terävämmän osuman palloon. 3C on 42-asteinen ja kun varsi on hieman lyhyempi, helpottaa se kaiken tasoisten harrastajien pelaamista ja antaa itseluottamusta chippiongelmista kärsiville.
Helppous yhdistettynä tarkkuuteen Wedgevalmistajien ykkösketjuun aina kuulunut Cleveland perustelee kehäpainotteisen wedgen valintaa järkevästi. Jos tilastojen mukaan 84 prosenttia harrastajista pelaa joka tapauksessa helpommilla ja anteeksiantavammilla kehäpainotteisilla raudoilla, miksi lähipeliin valitaan haastavammat taotut wedget.
Cleveland CBX -mallissa yhdistyy kehäpainotteisen suunnittelun anteeksiantavuus ja mailamerkin kehittämä moderni wedgeteknologia. Kun mailoille luvataan tourwedgien kierreominaisuudet eivätkä ne rankaise pienistä huonoista osumista, kannattaa harrastajan ottaa CBX:t ainakin testiin.
V-muotoinen pohjasuunnittelu auttaa lavan kulkua nurmen läpi ilman että mailanpään nopeus kärsii. Samaan aikaan pohjan muoto tuo mahdollisuuden lyödä monipuolisesti erilaisia lähipelilyöntejä, joten maila sopii hyvin myös edistyneemmälle pelaajalle.
Neljännen sukupolven kierrekontrollia Wedgelyönneiltä vaaditaan erityisesti tarkkuutta, joka taas saadaan aikaan mailan luotettavilla kierreominaisuuksilla. Huippuluokan wedgeissä lyöntipinnan kierreominaisuudet ovat kehittyneet jo niin hyviksi, että tiukkoihin lipunpaikkoihin voi hyökätä pahimmastakin raffista.
Clevelandin arvostettu Rotex Face Technology on kehittynyt jo neljänteen sukupolveen. Malliston lippulaiva on tällä hetkellä RTX 4, josta saa kolmella erilaisella viimeistelyllä: Tour satin, Tour raw ja Black satin.
RTX 4 -mallistossa on neljä erilaista pohjamuotoa eli sole gridiä: Full, Mid, Low ja Xlow. Näistä pelaaja voi valita itselleen ja omaan sivingiin parhaan vaihtoehdon. Cleveland on esitellyt huippuwedgien sarjasta myös uuden Forged-malliston.
Teksti: Tero Parkkinen Kuvat ja videot: Cleveland Kaupallinen yhteistyö.
Välineet
Wedgien lyhyt oppimäärä
Aloittelijan ei kannata ensimmäisenä pohtia bunkkerihiekan koostumuksen vaikutusta wedgen valintaan, mutta perusasioiden hahmottaminen auttaa ymmärtämään mitä lähipelissä vaaditaan. Kun tietää esimerkiksi bouncen tehtävän bunkkerilyönnissä, on myös helpompi harjoitella itse lyöntiä. Mitä enemmän ymmärtää mailojen antamista eduista, sitä hauskempaa lähipeli, ja sen harjoittelu on.
Nostokulma (loft) Wedget jaetaan perinteisesti nostokulman (loft) mukaan. Rautasettien mukana yleensä tulevat pitching wedget (PW) ovat noin 45 asteisia. Toisessa ääripäässä ovat ison nostokulman lob wedget (LW), joita löytyy jopa 64 asteisia.
Loft on yksinkertaisuudessaan kulma, joka muodostuu mailan lyöntipinnan ja varren välille – mitä suurempi nostokulma, sitä korkeammalle pallo siis nousee.
Yleensä golfari täydentää rautamailojaan ainakin hiekkamailalla, sand wedgellä (SW), joiden nostokulmat vaihtelevat 54-58 asteen välillä. Koska bunkkerimailan ja PW:n väliin jää näin lähes 10 astetta, on perusteltua valita bägiin myös ns. väliwedge eli Gap wedge (GW). Yleensä 50-54 asteinen wedge tuo monipuolisuutta lähipeliin viheriön ympärillä.
Lob wedge (LW) on puolestaan 58-64 asteinen maila, joka tuottaa korkeampia lyöntejä ja enemmän kierrettä, ns. lob lyöntejä. Moni käyttää lob wedgeä myös chippaamiseen ja bunkkerilyönteihin. Nykyään puhutaan myös flop lyönnistä, jonka voi karkeasti määrittää vieläkin korkeammaksi, pehmeästi maahan putoavaksi lyönniksi.
Yleisesti hyvä neuvo on, että mailoja valittaessa on niiden välille hyvä jättää noin neljä astetta.
Bounce Wedgen bounce on suunniteltu helpottamaan erityisesti lyöntiä hiekkaesteestä, mutta pelaaja voi hyödyntää bouncea niin raffissa kuin muissa lähipelilyönneissäkin. Bouncen päätehtävä on estää mailan kaivautumista syvälle hiekkaan ja näin se auttaa mailanpäätä ponnahtamaan ylöspäin. Bunkkerilyönnissä juuri bounce osuu ensimmäisen hiekkaan, joka nostaa pallon viheriölle.
Kun maila asetetaan alkuasentoon, jää lavan etureunan ja maanpinnan väliin tilaa, koska lavan takareuna on alempana. Tämä on wedgen bounce-kulma.
Esimerkiksi sand wedgessä on yleensä enemmän bouncea (10-14 astetta), joten tilaa etureunan ja maan pinnan välillä on enemmän. Bounce voi olla myös vain muutaman asteen, jolloin wedge soveltuu paremmin esim. kovalta ja lyhyeltä väylältä lyömiseen.
Pienen bouncen avulla pallon etureuna on helpompi saada pallon alle. Se helpottaa myös lyöntipinnan avaamista ja korkeiden lob-lyöntien suorittamista. Jos bouncea on paljon, mailan lapaa voi olla vaikea saada pallon alle, jolloin osumista tulee helposti ns. ’toppeja’. Toisaalta kokenut lähipelaaja osaa hyödyntää bouncen tuomat edut myös väylältä lyödessä.Wedget voidaan jaotella myös low (4-6 astetta), mid (7-10 astetta) ja high bounce (yli 10 astetta) mailoihin.
Pohjan muotoilu (grind) Pohjan muotoilun ja hionnan avulla wedgevalmistajat haluavat tarjota mahdollisuuden lyödä entistä monipuolisempia ja parempia lyöntejä. Lavan pohjaa ”graindaamalla” joko kannan tai kärjen kohdalta saadaan maila toimimaan paremmin erityyppisille lyönneille erilaisilta alustoilta.
Tänä päivänä johtavat wedgevalmistajat tarjoavat lukuisia erilaisia grind -vaihtoehtoja, joita yhdistämällä eri lofteihin saa varmasti monipuolisen wedgearsenaalin. Harrastaja pääsee pitkälle yleensä standardiversiolla. Lähipelin kehittyessä ja lyöntivalikoiman kasvaessa, grindit tuovat paljon uusia mahdollisuuksia lyödä onnistuneita lyöntejä viheriön ympäriltä.
Kuvassa on 56 asteinen maila 10 asteen bouncella ja mid grind -pohjan hionnalla.
Viimeistely Putterin ohella wedgen valintaan vaikuttaa paljon myös henkilökohtaiset mieltymykset. Tarjolla on eri materiaaleista valmistettuja ja eri värisiä mailan lapoja. Materiaali voi vaikuttaa myös lyöntituntumaan, mutta hyvä on tietää, miten pinta muuttuu käytön ja iän myötä.
Kromi- ja nikkelipintainen maila säilyy käytössä parhaiten. Päällystämätön pinta taas ruostuu niin, että sen kierreominaisuudet jopa paranevat iän myötä
Mustat lyöntipinnat ovat yleistyneet wedgeissä. Tyylikkään ulkonäön lisäksi moni perustelee valintaa sillä, että pinta ei heijasta auringonvaloa kirkkaissa peliolosuhteissa.
Varret Yleensä kaikki wedget ovat varustettu teräsvarsilla, mutta grafiiitivarsien kehittyessä, käytetään niitäkin entistä enemmän wedgeissä. Varret ovat suunniteltu erityisesti wedgeihin ja ne ovat jäykkyydeltä yleensä stiff-varsien luokkaa. Näin saadaan parempi tuntuma ja tarkkuus lähipeliin.
Teksti: Tero Parkkinen Kuvat: Cleveland Kaupallinen yhteistyö.
18. väylä
Yhteystiedot
Kustantaja / Publisher:
Tarvonsalmenkatu 15 02600 Espoo Finland golfgamebook
Päätoimittaja, perustaja / Editor-in-chief, Founder Mikko Manerus Senior editor Tero Parkkinen
